Uncategorized

Vanha pihakoira

vilkku

 

Puoliso on iänkaiken täydellä rakkaudella tästä kuittaillut.

“Hieno kakku. Ihan blogikamaa.” “Ollapa se blogi. Tulis taas hienot kuvat sun penkeistä.”

Olen ihan ajatellut, että kunhan saan ajatukseni siihen asentoon, ettei kuvien ja tekstien tarvitse olla täydellisiä, on blogien aika ohi.

Ohi tai ei, nyt opettelee vanha koira taas jotain uutta ja ryhtyy pyörittämään puutarhatoimistoa. Niin, ja jatkaa haaveilua omasta pihakoiran pennusta. (Kuvan pihakoira on yksi hienoimpia tapaamiani ja kuuluu ystäväni Outin perheelle).

Tervetuloa mukaan!