Uncategorized

Ensimmäinen kausi nipussa

Viljelysten viimeiset leikkokukat, kesäpäivänhattuja, koristehirssiä, daalioita ja astereita.

Marraskuussa 2019 lähikukkakaupan omistaja heitti minulle mielenkiintoisen ehdotuksen. Hän oli jo pidempään pohtinut kukkakauppa-alan ympäristövaikutuksia ja alkanut ihan toden teolla miettiä, voisiko asialle tehdä jotakin.

Muualla maailmassa ja varovaisesti vähän Suomessakin oli jo alettu kääntää katseita kausiajatteluun. Sen myötä globaaliksi ilmiöksi kasvamassa oleva slowflower-ajattelu alkoi tuntua juuri oikeanlaiselta. Käytössäni oleva viljelyala ei ole suurensuuri, mutta jo tämän kuluneen kesän aikana sain todeta, että pienikin ala tuottaa yllättävän paljon satoa.

Ja loppujen lopuksi, vaikka kesä tietenkin tuntuu aina liian lyhyeltä, satokausi kesti viitisen kuukautta. Lavatarhaan päätyi tammikuussa 2020 sadoittain tulppaanin sipuleita, kiitos leudon talven. Myöhäisen istutuksen vuoksi kukkia sai odottaa toukokuun puoleenväliin. Kukinnan alettua satoa saikin sitten korjata päivittäin. Tulevaksi kevääksi tuplasin sipulimäärän ja nyt voin jo huokaista, sillä viimeiset istutin eilen. Jibii!

Tästä kesästä viisastuneena ensi kevään esikasvatusvalikoima on aika erilainen. Monien lajikkeiden kohdalla kallistun suorakylvöön, sillä esikasvatus ei niin merkittävästi aikaista kukintaa. Päin vastoin, monen lajin taimet olivat suorakylvettyinä tänä kesänä paljon vahvempia ja kukkivat jopa aiemmin, kuin esikasvatetut lajitoverinsa.

Tyytyväinen puutarhuri on valmis uuteen kauteen ja kiittää kuluneesta kesästä kaikkia, jotka otitte lähikukka-ajattelun ilolla vastaan! Talvikaudella on hiljaisempaa, mutta jotain on luvassa jouluksikin 🙂

Kevät, Leikkokukkia, Puutarha

Tulip fever

 

Estella Rijnveld ja Madonna. Arvon leidit ansaitsevat mielestäni tulla esitellyiksi omilla nimillään. Melko laiskasti olen opiskellut tulppaanilajikkeiden nimistöä, koska jotenkin siinä kohtaa, kun tulppaanit kaunistavat puutarhaa, ovat niiden nimet aivan toisarvoisia.

Ennakkoon aavistelen, että tänä keväänä nimituntemukselle saattaa olla käyttöä. Koemielessä istutin useita satoja tulppaanin sipuleita. Ensimmäinen erä saapui MustilaPuutarhasta:

papukaijatulppaani ‘Super Parrot’, ‘Apricot Foxx’, ‘Princess Irene’ ja ‘Verona’.

Toisen satsin tilasin Viherpeukaloiden alesta lokakuun loppupuolella. Tässä setissä lajikkeina: Princess Irene, Madonna, Diana Ross, Air, Backpacker, Grobina ja Cacharel.

Kolmannen ja tällä haavaa kaiketi viimeisen erän sipuleita tilasin Hollannista Tapanin päivänä! Ihan meinasi jo kylmä hiki tippua, kun (ensimmäistä kertaa ehkä ikinä) seurasin säätiedotuksia ja jännäilin, että mahtaako routa ehtiä maahan ennen sipuleita. Kohmeisiin viljelylaatikoihin peiteltiin vielä seitsemän uutta lajiketta: Yellow pomponette, Super parrot, Orange princess, Monte Carlo, Mount Tacoma, Angelique sekä ihanasti polkkaraitainen Estella rijnveld.

Viimeksi mainittu lajike on oikeastaan ainoa, jossa on mukana kirkkaan punaista. Muuten väriskaala liikkuu valkoisesta ja keltaisesta persikan sävyjen kautta hempeisiin ja vahvoihin pinkkeihin. Viljelysten onnistuessa lähitulppaaneja on saatavilla ensi keväänä ja alkukesästä ainakin paikallisesta kukkakaupasta.

Denna höst blev jag galen. Alltså för tulpaner. Jag har beställt och planterat över 15 sorter och nästan 1000 lökar i odlingslådorna. Hoppas det blir bra och jag kan dela glädjen med er på försommaren! I väntan av en skön och blomsterrik vår. 

 

 

Puutarha, Puutarhapuoti

Korttirakkautta

 

Jos nimi Annariikka Qvist ei vielä ole tuttu, suosittelen lämpimästi tutustumaan. Annariikan kuvitus on käyttötaidetta parhaimmillaan. Tähän aikaan muistettavia riittää, joten

Tulevana viikonloppuna matkaan kojuineni Marketanpuiston puutarhamarkkinoille Annariikan kortit kainalossa. Mukaan kuormaan pakkaan tietysti myös Xalan mainiot kastelukannut, Living by Heart -ulkotulet sekä paljon muuta. Tuu moikkaamaan!

 

Kasvit, Puutarha

Vettä kiitos!

20160827_145559

Tänä kesänä jännätään, miten puutarha on selvinnyt viime kesän kuivuudesta. Ja tietysti toivotaan sopivasti sateita!

Perennat ja puuvartiset kasvit ovat sopeutumisen mestareita ja selviävät pitkiäkin aikoja vähäisellä kastelulla ja lannoittamisella.

Kasvihuoneviljelijä ja ruukkutarhuri sen sijaan saavat säännöllisesti kantaa vettä kasveilleen.

Belgialainen Xala yhdistää kastelukannuissaan vanhanajan emalikannujen muotokielen teolliseen muotoiluun. Xalan kastelukannut valmistetaan Belgiassa ja Alankomaissa kierrätettävästä muovista. Värit pitävät kutinsa vuodesta toiseen, eikä näiden kannujen kohdalla tarvitse pelätä vuotavia saumoja, kuten peltikannuissa.

Butler eli pienempi (6 l) kannuista taipuu näppärästi myös sisäkäyttöön ja on mitä parhain apu parvekekasvien kastelussa. Isompi Lungo on tilavuudeltaan 12 litraa. Estetiikan lisäksi kannun ergonomia on kohdallaan.

Toukokuun 25. päivänä muun muassa nämä kastelijan apurit matkaavat kanssani Marketanpuistoon Espooseen. Nähdään!

Daaliat, Kasvit, Kevät

Herätys suloiset mukulat!

 

Nyt en tarkoita teiniytyvää jälkikasvuani, vaan toissa talvena tilaamiani daalian mukuloita. Olen käynyt niitä taajaan kurkkimassa hillokellarissa ja Mustilan puutarhapuodissa odottaa vielä pari uutta sorttia noutamista. Alkaa olla aika nostaa mukulat lämpimään pannuhuoneeseen ja pian peitellä ne mehukkaisiin multiin.

Tänä keväänä ajattelin kokeilla pusseissa kasvattamista. Viime keväänä laitoin esikasvatuksen käyntiin suoraan kasvihuoneessa, saivatpahan totutella säihin alusta saakka. Tätä kaunotarta, Sylviaa, jo kaipailen kimppuihin ja pihan komistukseksi.

Taustalla häämöttää mignondaalia, jonka lajinimeä en muista lainkaan.

It is soon time to wake up my lovely Sylvia and her friends. They have been resting over the winter months in my grocery cellar. This time I shall try and “pot” them in plastic bags for starters. Tubers will spend their first month in a greenhouse before let out in the garden. Let’s see how they turn out his time!